Oral-B Pro Expert

Vähän aikaa sitten sain mahdollisuuden kokeilla Buzzadorin kautta uutta Oral B:n hammastahnaa ja harjaa. Kaikki varmasti tuntevat Oral-B sähköhammasharjoistaan.

 Nyt markkinoilla on kuitenkin uusi tahna: Oral-B Pro Expert. 

 Oral-B Pro Expert valkaisee hampaita, suojaa ientulehduksilta, kariekselta ja eroosiolta, vähentää plakkia, sekä estää pahanhajuisen hengityksen ja hampaiden vihlonnan.

Sain kokeiltavalksi Oral-B Pro Expert- sarjasta kahta erillaista tahnaa; Pro-Expert All-Around Protection joka ”antaa luotettavan monivaikutteisen suojan tinafluoridia ja polyfosfaatteja sisältävän koostumuksensa ansiosta”. Sekä Pro-Expert Hammaskiille -hammastahnaa, jonka sisältämät polyfosfaatit ”vahvistavat ja suojaavat hammaskiillettä happohyökkäyksien aiheuttamalta kulumiselta”.

 Olemme nyt kuukauden ajan  miehen kanssa harjanneet hampaamme Oral-B Pro Expertillä. Suu ja hampaat tuntuvat entistä puhtaammille lisäksi suuhun jää miellyttävä, raikas ja mukava tunne. Molemmille on jäänyt erittäin positiivinen olo molemmista tahnoista. 

Tämä hammastahna löytää varmasti vielä tiensä meille! :)

Voihan päänsärky

Täälä ollaan taas. 

Tämän hetkinen elämä on niin hektistä ja kaikki aika menee lasten kanssa olemiseen ja vauvan hoitoon. Edellisestä kirjoituksesta on kulunut huimasti aikaa, ja pieni syyllisyys on ollut siitä kun en ole kerennyt/jaksanut/jne. teitä uutisoimaan meidän perheen tapahtumista.

Viime postauksessa olin reilusti yliajan raskaana, hermot riekaleina ainaiseen odotukseen. Mutta onneksi sekin odotus palkittiin mitä ihanammalla pikku tytöntylleröllä. Synnyts käynnistyi itsestään sairaalahotellissa. Ei ollut pitkä matka kipaista (synnytystuskissa ei kyllä kipaista) hiljaisen sairaala käytävän poikki synnytys osastolle. Mieskin kerkesi hyvin kotoa mukaan. 

Yöllä syntyi ihana pieni terve tyttömme, Celia. 

Kaikki oli hetken hyvin. Kunnes iski postspinaali päänsärky. Epiduraalissa meni jokin vikaan. Anestesia lääkäri joka sen laittoi, sanoikin että tästä voi tulla muutaman päivän päänsärky.

Ja tulihan siitä. 19 päivän. Ne päivät oli oikeesti koko elämäni kamalimmat. 

Kun pään nosti ylös iski ihan armoton kipu. En pystynyt istumaan, kävelemään.. Kaikki normaalit askareet piti unohtaa. Vessassa käyminen oli uhkarohkeaa ja suihku suorastaan hullun teko. Luojan kiitos miehestä joka jaksoi pyörittää yksin arkea. Vaikka rankaa oli katsoa kuinka toinen uupui yksin kaikesta vastuusta. En tiennyt mikä päätäni vaivaa, enkä osannut vaatia synnärillä mitään veripaikkaa. En ollut moisesta päänsärystä ikinä kuullutkaan. Luin netistä tietoa synnytyksen jälkeisestä päänsärystä. Ja siltähän sitä tietoa sitten löytyi niin paljon että soitin neuvola tätille joka alkoi ajamaan asiaa eteenpäin. Sain mutkien kautta lähetteen samaan sairaalaan jossa synnytin.

Kauhulla odotin sitä sairaala matkaa kun joutuisin istumaan autossa yli tunnin. Mutta ajattelin kun sinne jaksan niin sitten minut hoidetaan taas kuntoon. Ja niinhän sielä onneksi tapahtuikin. 

Paikka laitettiin ja päänsärky oli poissa. Olin silloin kuin uudestisyntynyt. Taksissa matkalla kotia ihmettelin sitä kun voin pitää päätä pystyssä. Ja kaikki pienetkin astiat, kuten suihkussa tai kaupassa käyminen tuintui ihan taivaallisesta. Teki mieli kertoa jokaiselle miten onnellinen olen kun päänsärky on poissa. Koko vauvan syntymän jälkeinen aika meni sängyssä makoillessa. Onnekksi meille annettiin niin rauhallinen ja tyytyväinen vauva. Ja ainakin yhden asian tuostakin opin; ei koskaan ikinä epiduraali/spinaali puudutusta minuun!

Odottajan aika on tosiaan pitkä

Täällä yksi lopenväsynyt odottaja 42+2 viikoilla. Löytyykö ketään muuta yhtä onnellista? Muutama viikko on mennyt odottaessa ja toivoessa niitä kunnon supistuksia tai edes lapsiveden menoa. Mitään kummallista ei ole tapahtuut. Muutaman kerran ollaan jo käyty synnärillä, turhaan. No ei tässä auta vaipua epätoivoon. Eilen yöstä alkoi oikein kunnon kivuliaat supistukset. Nyt niitä on tullu kokopäivän, mutta ei tarpeeksi tiheästi että olisi sairaalaan kannattanut lähteä. 

Jokatapauksessa huomenna lähetään miehen kanssa toiseen yliaikaiskontrolliin. Lapset jäävät mummon hoiviin. Jos huomenna on sama tilanne mitä toissapäivänä oli ensimmäisessä yliaikaiskontrollissa, niin sitten käynnistävät. Muutaman yön olen jo viettänyt sairaalahotellissa. Iltaisin vaeltelin sairaalan käytävillä ja yritin saada supstuksia aikaan. Portaitakin kiipeilin monia kerroksia mutta sain aikaiseksi vain muutaman hassun supistuksen. 

Meillä on ihan kiva sairaala. Aika vähän sielä on mitään sairaalamaista. Kaikki osastot on oikein kodikkaita että kyllä sielä viihtyy muutamankin päivän. Sain kunnon yöunet ja hyvän ruuan sairaalan puolesta. Kaikki kätilöt mitä tapasin, olivat tosi mukavia ja ottivat kaikki äitit yksilöllisesti. 

Jäi hyvä mieli siellä käynnistä. 

 Mutta huomenna uudestaan. Ehkä paremmalla onnella.. :)