maanantai 22. marraskuuta 2010

Pizzaa

Nyt pitää vähän mainostaa! Eli kun olen sillä GI kuurilla, on monesti todella vaikeaa keksiä mitä sitä voisi syödä. Kolme kertaa päivässä mietin oikein pääni puhki ja samalla on kamala nälkä ettei ajatus edes kulje :D Tänään siis tein Pizzaa. Ja hyvää pizzaa tulikin. Itse olen aluksi ollut todella varovainen kaiken uuden kanssa, varsinkin kun joku ruoka, esim pizza pitäisi tehdä jollain muulla tapaa kun yleensä tehdään. Tässä tapauksessa piti olla käyttämättä vehnäjauhoja. 
Tämä on oikeeasti sellainen resepti jonka haluan jakaa!
Voisinpa verrata pizzapohjaa ihan normaaleihin vehnäpohjiin jos ei parempiinkin!
Eli tässä se tulee:

Vyötärön metsästäjän pizzapohja

1prk maitorahkaa
1pss (150g) emmental punaleima juustoraastetta
2 kananmunaa
4rkl vehnäleseitä
3rkl ruisjauhoja
1tl leivinjauhetta

Kaikki ainekset sekoitetaan keskenään ja lusikoidaan ohueksi levyksi leivinpaperin päälle pellille. Paista 200 asteessa ensin 10 min. ja sen jälkeen laita haluamasi täytteet päälle ja takaisin uuniin n.10-15 minutiksi. 

Kameraa ei sattunut olemaan lähettyvillä ja pizza hupeni niin äkkiä, että kuvia saatte toisella kertaa. Kokeilkaa ihmeessä!!

Ps. Painoa tippunut tähän mennessä 3kg!!

perjantai 19. marraskuuta 2010

Tehokkain dietti?!

Olen tässä miettinyt parhainta tapaa alkaa laihduttamaan. Tytön syntymän jälkeen on vartaloon kertynyt luvattoman paljon kiloja, ja nyt haluan päästä niistä eroon. Karppauksen http://karppaus.info/ aloitin 17.11. Olen siis GI ruokavaliolla (jätän pois jauhon, riisin, pastan ja sokerin). Ja vaikka tämä on vasta toinen päivä, on jo lähtenyt kilo!! Eikä tämä ole mielestäni olenkaan rankkaa, vielä ei ole tullut mitään hinkua syödä jotain kiellettyä. Hienoa vai mitä?! 

Jonkinlaista liikuntaakin haluaisin aloittaa, mutta kun on kaksi lasta ja mies tekee 2-vuorotyötä ei minulle jää paljon aikaa lähteä minnekkään. Ja se on ollut ongelmana. Muutaman kuukauden olen etsiskellyt kaupoista sopivaa crosstraineria, mutta ainakaan vielä ei ole tullut mitään sopivaa vastaan. Eli jatkan etsiskelyä. Mutta siinä sivussahan sitä vois laihtuakkin vähäisen.

Mutta unohdetaanpa hetkeksi GI-dietti, kerron teille millainen on "Taapero dietti".
Se on jo kauan aikaa ollut tunnettu 2-vuotiaiden keskuudessa. Lastenlääkäreiden, terveydenhoitajien ja terapeuttien ansiosta on tämä uusi dietti otettu esille:

Päivä 1
Aamiainen: 1 keitetty muna, viipale paahtoleipää jonka päällä aprikoosi marmeladia.
Syö kaksi palaa munasta ja heitä loput lattialle. Haukkaa paahtoleivästä palainen jonka jälkeen sotke naamasi ja vaatteesi marmelaadilla.
Välipala: 4kpl väriliituja (saat itse valita värin), yksi näivettynyt perunalastu ja yksi lasi maitoa (3 kulausta, kaada loput lattialle).
Päivällinen: Yksi keksi, kaksi kolikkoa. Roskia sohvan alta.
Iltapala: Paahda paahtoleipä ja sen jälkeen heitä se keittiön lattialle. Juo neljä kulausta iltapesu vedestä. 

Päivä 2
Aamiainen:  Nouki lattialta eilinen paahtoleipä ja syö se. Yksi lusikallinen vaniljasokeria.
Välipala: Kerää takan edestä puusilppua ja syö ne. Hae roskiksesta vanha syöty omena ja haukkaa palainen. Jätä loppu sohvan taakse.
Päivällinen: Yksi kovettunut tai kuivettunut herne. Työnnä se ensin vasempaan sieraimeesi. Sekoita mukilinen limsaa parunamuussiin. Syö lusikalla.

Päivä 3
Aamupala: 2 lättyä mansikkahillon kera. Sotke hillo hiuksiisi. Lasi maitoa, josta juo puolet. Tiputa lätynpaloja maidon sekaan. Piilota muutama lätynpala sohvatyynyjen alle.
Välipala: Kolme tulitikkua, kaakaojauhetta ja voideltu leipä. Tunge suu täyteen leipää jonka jälkeen sylje kaikki lattialle. Kaada maitolasi pöydälle.
Päivällinen: Jäätelöä, vanha näivettynyt perunalastu ja kahvia (Jos muut eivät huomaa).

Päivä 4
Aamiainen: Yksi neljäsosa hammastahnaa, saippuan palanen ja yksi oliivi. Kaada lasi maitoa ja maissihiutaleita kulhoon. Kaada joukkoon puoli kuppia sokeria. Kun maissihiutaleet ovat pehmenneet, juo maito ja anna ruoki koira maissihiutaleilla.
Välipala: Etrsi roskia keittiönlattialta ja olohuoneen matolta.
Päivällinen: Spaghettia sekoitettuna kaakaon sekaan. Jätä lihapullat lautaselle. Jälkiruoaksi puolikas huulirasva.
 
On hyvä harrastaa myös liikuntaa dietin ohella: 

  • Potki ja rimpuile kauppakeskuksen lattialla, voit samalla vahvistaa äänijäänteitäsi huutamalla kovaa. Tappele vastaan kun vartijatyrittävät heittää sinut pihalle.

  • Pyydä kumppaniasi pukemaan sinut. Laita koko voimallasi vastaan. Älä tyydy vaatteisiin jotka kumppanisi pukee päällesi. Vaadi hänet vaihtamaan ne ainakin kolme kertaa.
 Tämmöistä meille. Millaista teillä?


sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Isänpäivä

En löytänyt mitään ihmeellistä. Enkä erikoistakaan. 
Ihan perus lahjoihin piti tyytyä. Lahjaksi meidän Isi sai tänä vuonna :
Arabian Muumit - Seikkalu mukin

Ja vuoden tilauksen Miehen suosikki sarjakuvalehteä: Tex Willeriä.


Ja toki sai Isi kakkua sänkyyn tuotuna, laulun kera ;) Kakkua en jaksanut tänä vuonna alkaa väsämään, vaan ostin kaupasta Frödingen "Vicktoria ja Daniel" Kakun. Ihanan maukas kakku! Luulen että Suomessa tätä herkkua ei myydä. Kakun herkullisuuden voi melkein päätellä siittä, miten siittä ei ollut palastakaan jäljellä enään tunnin kuluttua.


Isi sai myös hienon kortin


Kortin sisällä on molempien muksujen kädenjäljet.







maanantai 8. marraskuuta 2010

Elämän viisauksia jaossa



Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi
he ovat itseensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia
He tulevat sinun kauttasi mutta eivät sinusta
ja vaikka he ovat sinun luonasi he eivät kuulu sinulle.


Voit antaa heille rakkautesi mutta et ajatuksiasi
sillä heillä on heidän omat ajatuksensa.
Voit pitää luonasi heidän ruumiinsa mutta et heidän sielujaan
sillä heidän sielunsa asuvat huomisessa
jonne sinulla ei ole pääsyä, ei edes uniesi kautta.



Voit pyrkiä olemaan heidän kaltaisensa
mutta älä yritä tehdä heistä itsesi kaltaista
sillä elämä ei kulje taaksepäin eikä takerru eiliseen.



Sinä olet jousi josta sinun lapsesi lähtevät kuin elävät nuolet.
kun taivut jousimiehen käden voimasta
taivu riemulla.
-Kahlil Gibran-

  Yritetään muistaa tämä ja antaa lapsillemme tilaa elää ja kokea. 
Omatahto on se joka vie lapsiamme eteenpän.

Valonpilkahdusta edessäpäin!

Ensimmäinen ihana asia: eilisestä asti on satanut lunta, ja nyt on maa ihan valkoinen. On tämä jo ihan eriä mitä on nyt ollu muutaman viikon ihan viimepäiviin asti, eli kun ulos katsoo on kaikki harmaata. Ei siis tietoakaan mistään ihanasta ruskasta enään pitkään aikaan (vaikka pohjoisessa asutaankin).

Asunnon etsiminen on siis (EDELLEENKIN!!?) käynnissä. Tässä koetellaan kyllä jo hermoja! Mutta nyt näkyy valoa tunnelin päässä! Perjantaina käydään katsastamassa yksi ok talo. En kyllä odota liikoja tälläkertaa. Kyseessä on siis joku 70-80-luvun 1-kerroksinen talo. Valkotiilinen ja mustat ikkunanpielet. Sisällä katto puun väristä mäntyä jne. Tiedätte varmaan tyypin. Mutta paremman puutteessa tämä kelpaa kyllä! Mutta kunpa sielä sais remontoida...!

Suomen rekkarissa oleva autokin myytiin pois ja tilalle ostettiin Ruotsin rekisterissä oleva volvo.
Poikakin tohkeissaan ihasteli sitä kun pääsi ensimmäistä kertaa ajelulle "Hieno, hieno, hieno...". Ei ole kauas omena puusta pudonnut. Itse en siis tiedä autoista paljon mitään. Mies on yrittänyt kärsivällisesti minulle opettaa mikä on hyvä ja mikä huono merkki ja niitä numero/kirjain yhdistelmiä merkin perässä, niistä en ymmärrä hölkäsenpöläystä. 


Naisen logiikalla ymmärrän ainakin sen että nahkapenkeillä on mukava istua ja ilmastointi on taivaanlahja ja on mukava värkätä nappulalla mikä näyttää tämänhetkisen kulutuksen. Eli kaikki tärkeimmät asiat siis. Yleensä en istu ratin takana, ja voin siis keskittyä nauttimaan vain näistä tärkeimmistä asioista. 

Asiasta kolmaanteen, eli isäinpäivään, joka taitaa olla tulevana viikonloppuna jo. Mies on jo jonkin aikaa himoinnut Nintendo Wii:tä, ja olisin tämän halunnut ostaakkin mutta luultavasti on muutto edessä  ja visa on laihutuskuurilla, joten taitaa Wii jäädä vielä kaupan hyllylle. 


Viimevuonna ostin Calvin Kleinin Euphorian. Joten ei parfymiä tänä vuonna.
Ideoita otetaan kiitollisina vastaan?!
 Ei innostais ostaa mitään perus kamaa vain jotain erityistä ja erikoista tällä kertaa.

tiistai 31. elokuuta 2010

perjantai 27. elokuuta 2010

Muutto takana!

On ollut muutto, asunnon etsiminen ja vielä sen kaiken sen päälle tytön ristiäiset. Kummallista kyllä miten sitä ehtii ja jaksaa jokapaikkaan. Kun pakkaa muuttokuormaa huomaa kuinka paljo sitä rompetta ja roinaa oikeasti on. Teki mieli pystyttää jonkinsortin peräkärry kirppis siihen pihalle, ettei ihan kaikkea olisi tarvinnut lähteä viemään pohjoiseen. Kilometrejä kertyi yhteensä 1388km. Eli melkoinen matka kahden lapsen kanssa!! 

Asunto on vielä vähän etsinnässä. Ensin meinattiin sitä rivitalo neliötä, mutta nyt siihen vuokraamiseen on tullut jokin este/ongelma, joten kiikaroidaan taas asuntomarkkinoita. Tosi vähän on kyllä vuokra-asuntoja tarjolla täällä päin, harmittaa oikeen kun ei pääse omiin tiloihin. Kun kahden lapsen kanssa ollaan hälisemässä mummulassa, pitää melkeen olla silmät selässäkin ettei poika mene ja hajoita jokapaikkaa (ainakin puolet hän on siis jo tuhonnut!). 

Niin, oli ne ristiäisetkin muutama viikko sitten. Ja vihdoin sukulaiset sai kuulla tytön nimen, jota jokainen on niin pakolla kaksi kuukautta yrittänyt arvailla (tässä suvussa ei saisi olla mitään salaisuuksia!). Kaikki arvasi kyllä väärin! :D 
Vauveli sai siis nimekseen Sue-Elle Selena. Miehen kanssa oli käenvääntönä Elle/n. Ja minähän vointin! Osoitin ihailtavaa tahdonlujuutta kyseisessä asiassa!:D










Perhekuviakin otettiin mutta tänne niitä en sitten kehtaakkaan pistää! :P

torstai 5. elokuuta 2010

Muutto edessä

Nyt on koittanut se hetki kun siirrytään elämässä eteenpäin. Edessä on muutto. Eikä vain toiseen kaupunkiin vaan toiseen maahan. Takaisin kotimaahani Ruotsiin. Haaveissa olisi nyt myös oma koti. Mieheni on tästä ehkä enempi innoissaan kuin minä. Arvaakai sen kun vertaa vähän autojen ja talojen hintoja. Miehelläni on ne molemmat kyllä jo katsottuina :D 

Me ollaan oltu täälä vanhempieni luona pohjoisruotsissa jo reilun kaksi viikkoa ja alkaa olo käydä vähän tukalaksi jo, kun mielipiteet menee välillä vähän ristiin. Mutta kahden viikon pääsätä on onneksi tavaroiden haku etelästä ja muutto. Luultavasti rivari neliöön. On kyllä ihan mahtavaa päästä ahtaasta kaksiosta niin hulppeisiin tiloihin. F on ollut tosi innoissaan täälä mummolassa. Onhan se mukavampaa olla kun on tilaa liikkua ja melkein kokoajan on joku kenen kanssa leikkiä. 


 Pieni tytsy on osoittautunu oikein unelmavauvaksi. On todella rauhallinen ja kiltti eikä turhia itkeskele. Ja herääkin vain kerran yössä syömään. F oli ihan toistamaata silloin aikoinaan. Ihanaa nauttia välillä tällaisestakin vauvasta!


 


keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Huh hellettä!

Nyt on heltesiä (tukehduttavia) päiviä jouduttu sietämään jo vähän aikaa. Minä en ole pistänyt edes päätäni pihalle, vaikka Ferguksen tekisi ah niin mieli mennä vähän jouksentelemaan ja hikoiluttamaan itseään. Rassukka on joutunut tyytymään parvekkeella oloon ja odottamaan isiä töistä, jolla on onneksi korkeampi lämpökynnys kuin minulla! Jokapuolella kuulee kokoajan valitusta liian lämpimistä ilmoista (minähän en siis valita, vainkun totesin miten asia on), ja ihmiset jopa jonottavat tuulettimia, jotka sitten ovatkin mukavasti lopussa kun olisi oma vuoro ostaa. Hah! No me viisaina ihmisinä ostettiin se tuuletin jo kuukaausi sitten, saattoikohan johtua korkeasta ruumiinlämmöstäni viimeisillä viikoilla ollessani vielä raskaan. Makkariin pitäisi kyllä ostaa oma, ettei sitä tarttisi jatkuvasti siirrellä huoneesta toiseen.


Ja eräs pieni seikka josta melkein sain sydänkohtauksen. Eli:
Mieheni lähti sinä aamuna kiireessä töihin ja paiskasi oven mennessään kiinni. Meidän ulko-ovi tuottaa välillä vähän ongelmia, kun sillä on joskus tapana avautua "itsekseen". No tänä (siis eilisenä) aamuna ovi tietenkin teki tämän kepposen. Syötin rauhassa vauvaa olkkarissa ja olin mielissäni kun poikakin oli keksinyt jotain mielekästä puuhailtavaa kun ei kuulunut pihaustakaan. Siinä sitten rauhassa istuskelin kunnes satuin vilkaisemaan ulos. Ja voitte varmaan arvata mitä näin.  Rakas esikoisenihan se sielä viipotti pää kolmantena jalkana takapihallamme olevaa keinua kohti. Siinä minä sitten heitin vauvan sylistäni (en tietenkään kirjaimellisesti!), hyppäsin partsimme aidan yli ja kävin noutamassa pettyneen karkurin. Onneksi asumme kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa, maan tasalla niin hypystänikään ei tullut lääkärireissua. Jälkeenpäin olen miettinyt niitä "mitä jos..." Fergus olisikin mennyt vaikka keskustaan päin, autojen vilinään ja eksynyt sinne enkä olisi tiennyt mistä päin etsiä. No mutta onni onnettomuudessa.




tiistai 13. heinäkuuta 2010

Oma blogi kullan kallis

Hei ja tervetuloa ihka ensimmäiseen blogiini! 
Olen siis Ruotsista Suomeen muuttanut kahden lapsen 21 v äiti. Blogissani tulen kirjoittamaan ihan jokapäivisistä hetkistä, kuten vilkkaan 1,7 vuotiaan F poikamme metkuista, tyttövauvan kasvusta ja kehityksestä kuten myös sisustus ja lastenvaate hankinnoistakin.


Tervetuloa mukaan! :)