perjantai 16. marraskuuta 2012

Odottajan aika on tosiaan pitkä

Täällä yksi lopenväsynyt odottaja 42+2 viikoilla. Löytyykö ketään muuta yhtä onnellista? Muutama viikko on mennyt odottaessa ja toivoessa niitä kunnon supistuksia tai edes lapsiveden menoa. Mitään kummallista ei ole tapahtuut. Muutaman kerran ollaan jo käyty synnärillä, turhaan. No ei tässä auta vaipua epätoivoon. Eilen yöstä alkoi oikein kunnon kivuliaat supistukset. Nyt niitä on tullu kokopäivän, mutta ei tarpeeksi tiheästi että olisi sairaalaan kannattanut lähteä. 

Jokatapauksessa huomenna lähetään miehen kanssa toiseen yliaikaiskontrolliin. Lapset jäävät mummon hoiviin. Jos huomenna on sama tilanne mitä toissapäivänä oli ensimmäisessä yliaikaiskontrollissa, niin sitten käynnistävät. Muutaman yön olen jo viettänyt sairaalahotellissa. Iltaisin vaeltelin sairaalan käytävillä ja yritin saada supstuksia aikaan. Portaitakin kiipeilin monia kerroksia mutta sain aikaiseksi vain muutaman hassun supistuksen. 



Meillä on ihan kiva sairaala. Aika vähän sielä on mitään sairaalamaista. Kaikki osastot on oikein kodikkaita että kyllä sielä viihtyy muutamankin päivän. Sain kunnon yöunet ja hyvän ruuan sairaalan puolesta. Kaikki kätilöt mitä tapasin, olivat tosi mukavia ja ottivat kaikki äitit yksilöllisesti. 
Jäi hyvä mieli siellä käynnistä. 
 Mutta huomenna uudestaan. Ehkä paremmalla onnella.. :)

lauantai 3. marraskuuta 2012

Odottelua

Pienokainen antaa odotuttaa itseään. Kolmas päivä on nyt menossa yliajan. Yksi reissu tehtiin jo synnärille supistelujen takia. Mutta laittoivat takaisin kotiin koska kohdunkaulaa oli vielä reilusti jäljellä ja pää ei ollut vielä kiinnittynyt. Harmitti todella. Meiltä on päälle 150km sairaalaan, eikä sitä matkaa tosiaan kiinnosta ajaa turhaan. No mutta saatiinpas tutustua sairaalaan ja kätilöihin samalla, jos jotan positiivista pitää asiassa nähdä. Nukuttiin sairaalanhotellissa yön ja aamupäivästä lähdettiin muutaman kaupan kautta kotia. Mies tosiaan tietää kuinka piristää allapäin olevaa vaimoa :)

Mutta ei auta muutakuin jatkaa odottelua.  Rauhaisaa pyhäinpäivää jokaiselle!

perjantai 26. lokakuuta 2012

Yhtenä kappaleena, vielä.

Täälä pohjoisessa on maa kuurassa joka aamu. Ulkona on ihan hiljaista ja hämärää vielä niihin aikoihin kun talo herää. Kaikesta tästä olisi ihanaa pystyä nauttimaan, yksin, rauhassa ja oikean tunnelman kanssa. Mutta se toive taitaa olla aika mahdotonta toteuttaa. Unelmoin välillä miten herättyäni sytytän muutaman kynttilän ja juon lämmintä aamukaakaotani. Yksikseni. Miten aamu alkaisi ihan rauhassa ja hiljaisuuudessa. Koko päivästä tulisi heti vähän parempi. 
Onneksi omistan niin ihanan miehen joka antaa minun nukkua aamuisin, päivisin ja iltaisin, aina kun väsyttää. Mies on ollut jo muutaman viikon kotona. Reissuhommat alkaa taas sitten kun vauva arki on saatu pyörimään kunnolla. 



Synnytys lähestyy huimaa vauhtia. Eilen illalla alkoi oikein kunnolla supistelemaan. Ja ajattelin jo että se on viimeistään aamulla lähdettävä. Mutta eipä mennytkään niin. Supparit loppuivat ihan yllättäen kun laitoin pään tyynyyn ja koitin alkaa nukkumaan. Harmi juttu! Supistelut saivat kuitenkin aikaan sen että nyt on ainakin synnytyskassi pakattuna ja valmiina odottamassa ulko-oven vieressä:) Kolmannen lapsen ollessa kyseessä ei enään ole kiire millään. 

Ihania syksyisiä/talvisia päiviä teille kaikille. Toivotaan yhdessä että tämä mamma on viikonlopun aikana käväissyt synnyttämässä ;)

<3


maanantai 1. lokakuuta 2012

Lähtölaskenta voi alkaa

Lokakuu. 
Joka merkitsee sitä että ei ole enään kauan aikaa odottajalla.
Pienoinen jännitys kutittelee vatsanpohjassapohjassa.
30 päivää jäljellä la.
kuva


torstai 27. syyskuuta 2012

Sata tekemätöntä työtä on vähemmän kun yksi tehty

Joka päivä saan sen seitsemän ideaa mitä tälle (vuokra-)asunnolle voisi tehdä että tästä tulisi edes vähänkin viihtyisämpi. Ainoat vaihtoehdot on vain maali ja tela sekä tapettirulla ja liisteri. Ja jostain kumman syystä ensimmäinen vaihtoehto on ollut aina miellyttävämpi vaihtoehto...

Joka huoneessa on aika kamalan väriset tapetit. Keittiössä on kellertävän beiget, jossa näkyy joka ikinen pieni rasvatahra ja saa koko huoneen näyttämään siltä kuin elettäisiin jotain 80-luvun muovimatto aikaa. Ja niinhän meidän asunnossa eletäänkin. HEH! Mutta onneksi joitain pieniä muutoksia pystyy aina tekemään.

Mutta nyt piti siis kertoa vähän meidän olohuoneesta. Meidän olohuone on aika sopivan kokoinen ja suurin plussa on mielestäni ikkunat. Niitä on kolme kappaletta jos terassioven ikkuna laksetaan mukaan. Olohuoneen tapetit on vaalet, melkein valkoiset. Mutta näissäkin on se vika että joka ainut pieni tahra näkyy kilometrien päähän. Ja kaiken päätteeksi koko olohuoneessa on aika ankea ja kylmä tunnelma.

Yli puoli vuotta olen vain aikonut. Ja sitten yhtenä iltapäivänä otin itseäni niskasta kiinni ja marssin kauppaan hakemaan sen maalin. (Kohta viimeisillään olevan naisen energiaa aloittaa tekemättömät työt juuri tällaisena ajankohtana!)






Tuli vähän heikon laisesti nuita "ennen" kuvia, mutta mitäpäs pienistä. Tapetin väriä ei kuitenkaan erottanut kattolistan väristä. Tykkään kyllä tosi paljon näistä meidän uusista seinistä. Luo sellaisen yhtenäisen tunnelman koko huoneelle. Ja ihanasti tulee esille kaikki valkoiset jutut. Aamuisin kun ikkunoista tulee paljon auringon valoa, seinät näyttää melkein heikon laventelille. Iltaisin taas ihan mudan värisille. Tykkään molemmista. Onneksi!

Maalattiin ikkunaseinä ja tämä peiliseinä tällä maalilla. Ja hienosti riitti 3l maalipuntti molempiin seiniin kun kahteen otteeseen maalattiin. Sohvanpuoleiselle seinälle tulee tapetti. Joka on vielä etsinnässä :P

Jotain ideaa pitäis keksiä tuolle klaffilipastolle. Tuosta vanhasta ja kuluneesta mustasta en tykkää alkuunkaan. Saa nyt nähdä jos sen vaikka maalais ja vaihtais vetimet ja keksisi sille oikean paikan.
Siinäpä yksi tekemätön asia joka on odottanut tekemistä. Toinen tekemätön on tuo ruskea nojatuoli. (HUOH!) Jospas osaisin päällystää sen! Pitää varmaan viedä jonnekkin se verhoiltavaksi (sitten kun kyllästyn katselemaan sitä tuollaisena)

maanantai 10. syyskuuta 2012

Elossa

Hei taas!
Viimeviikko oli todella raskas. Koti on ollut hunningolla samoin blogi. Mutta kyllä tästä nyt taas noustaan :) Oltiin miehen kanssa vuorokauden lomalla Oulussa. Nukuttiin hotellissa ja syötiin valmiista ruokapöydästä. Oli todella loma kaikista kotona odottavista hankaluuksista. Rentoutuneina palasimme kotiin. Ongelmistakin ollaan hienosti selvitty. Nyt uusilla voimilla jaksetaan eteenpäin :)



Huutikseen olen lisännyt Ellen pieniksi menneet vaatteet vaatepakettina 
(sis. Cupcaken ihanan haalarin!)

Käykääpä kurkkaamassa! Huuto.netin linkki oikealla sivupalkissa--->

Pienen tulokkaan varalle on alkanut vaatteita kertymään, tässäpä muutama:

Mekko 3,50e (uusi), lakki 2,60 -molemmat Traderasta huudettuja.

Kasa bodeja 0,50e/kpl - paikalliselta kirpparilta
Typykälle huusin myös suloisen jumpsuitin traderasta 5e hintaan.
Energistä alkavaa viikkoa jokaiselle!
Ps. Tänään +33vk (!!!)

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Syksyn tuulet puhaltavat

Nyt on lomat pidetty ja kesä ohi. Syksy oli kerennyt tulla ennen meitä tänne pohjoiseen. Mikä on kyllä aika harmittava asia, olisihan se ollut mukavaa viettää muutama kesäinen viikko vielä kotonakin. Mutta asiaa ei taida voida auttaa. Arki on alkanut. Mies lähti muutama päivä sitten työmatkalle ja me lasten kanssa koitetaan kolmisin selvitä kotona. Eroa entiseen on yhä vain kasvava vatsanseutu, 
joka on jo kunnolla alkanut näkymään (ja tuntumaan). 


Vain 79 päivää jäljellä! Hassua miten raskausaika tosiaan kiitää tämän kolmannen kanssa, verrattuna edellisiin odotuksiin, olivat ne vain pelkkää odottelua ja viikkojen laskemista :D 
Isoveli jo kovasti odottelee vauvaa syntyväksi. Jatkuvasti kuuntelee korva vatsaani vasten kun vauva "hyppii". Ja on muutenkin ottanut äidin suojelemisen omalle vastuulleen. Miehellekin välillä ärähtää että ei saa tehdä nuin tai sanoa noin kun "äitillä on vauva masussa". Ihanaa ja hellyttäväähän se on :) Typykkä ei varmaan ole oiken ymmärtänyt pikkusisaren tuloa muulla tavalla kuin että äidin vatsalla ei saa enään hyppiä ja että äidillä kestää kauemmin päästä hakemaan kullanmurujaan pahan teosta pois.

Muuten olo on ollut ihan loistava. Maha ei tunnu edes olevan vielä tiellä. Ja vielä menee ei-raskaus paidatkin päälle! Onneksi painoa ei ole tullutkaan niin huimasti mitä edellisissä raskauksissa. 


Kesälomalla näimme paljon ihania ystäviä ja sukulaisia joita emme pitkän välmätkan takia näe kovin usein. Päivät menivätkin uidessa, mummon mansikoita syödessä, autolla ajellessa paikasta toiseen. Lapsille loman kohokohta taisi kuitenkin olla Muumimaailma. Mitä oli odotettukkin hartaudella jo monta kuukautta. Ja hauskan päivän siellä vietimmekin ystäväperheen kanssa.




Loma oli juuri sellainen kun loman kuuluukin olla. Mutta ette arvaakkaan kuinka ihanaa on olla kotona!
Tällä hetkellä meillä on meneillään keittiön seinien maalaus. Ja hyvältä näyttää keskeneräisenäkin!


tiistai 19. kesäkuuta 2012

Sateinen päivä

Ja harmaa mieli.


Mies joutui vielä Norjaan työmatkalle ja meidän kesäsuunitelmat on sen takia tasaisesti vaakalaudalla. Olisi todella suuri pettymyt jos kaikki lomasuunitelmat pitäisi perua. Sen loman voimin ollaan tässä koko kevät ja kesä menty eteenpäin. Vähän selvennykseksi kerrottakoon se että keskiviikkona meillä on ollut suunitelmissa hakea asuntovaunu, pakata se ja tehdä kaikki tarvittavat ostokset. Ja torstaina lähteä kohti etelää. Ja mies olis päässyt lähtemään vasta tiistaina ja ajomatkaa kotiin on reilut 1600km. Että se reissu olisi melkeen jäänyt tekemättä.
Pysyittekö kärryillä? 


Mutta tänään mies ilmoitti että saisi yhden kultasen ihmisen sinne sijaiseksi ja että itse pääsisi tulemaan jo ennen juhannusta! Ihanaa kun on olemassa ihmisiä jotka on valmiita uhraamaan jopa oman juhannuksen vieton, että me pääsisimme reissuun. Ette voi arvata kuinka helpottunu olen! :) 
Muutama muu huolenaihe vielä löytyy ennenkuin päästään onnellisesti matkaan. Ne ylläpitää tätä ihanaa harmaata oloa yllä. Mutta pitää uskoa vaan että kaikki järjestyy,


sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Kaksi vuotta sitten...



Aurinko oli juuri alkanut nousta, kun lähdimme isäsi kanssa sinua hakemaan. Koko yön äitiäsi oli supistellut. Varhain aamulla äitisi herätti isän ja isonveljen. Veli oli vähän ihmeissään kun niin aikaisin herätetään. Mummolle soitettiin, että tulisi puolitiehen matkaa vastaan ja ottaisi veljen hoitoon. 
Se aamu oli niin rauhallinen, täynnä lintujen laulua ja aamu auringon säteitä. 
Me isäsi kanssa tunsimme perhosia vatsassa. Olimme jännittyneitä tulevasta. 
Se aamu on jäänyt lähtemättömästi meidän molempien mieleen. 
Sinä päivänä me saimme sinut. 


Rakas pieni tyttöni.
 Olit todella kiltti ja helppohoitoinen vauva. Katselit maailmaa ihmettelevin silmin. 
Haluan suojella sinua maailman kaikelta pahalta. 
Kasvattaa siivistäsi vahvat että ne kannattelisivat sinua kun lähdet lentoon. 
Vaikka tielläsi tulee olemaan vastoinkäymisiä ja pettymyksiä, et ikinä antaisi periksi.
Toivon myös että ymmärrys ja muiden ihmisten hyväksyminen kasvaisi sisälläsi,
 niin että et tuomitsisi muita, vaan olisit armollinen ja hyvä heillekkin kenellä on sinua vähemmän. 
Säilytä uskosi elämään ja itseesi. Muistathan olla kiitollinen kaikesta mitä sinulla on. 
Katso tulevaisuuteen aina yhtä luottavaisesti kun nyt katsot kaksi vuotiaan silmin. 
Sinusta pidetään kyllä huolta.

1-vuotias Elle-neiti

2-vuotias typykkä

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Kesäterassi

Mikäs sen ajankohtaisempaa kun unelmoida täydellisestä terassista. 
Oma vuokra-asunnon terassi ei juuri hätkähdytä.. 


Öljysimme terassin aikaisemmin kesällä, mikä hiukan paransi lautojen ilmettä.
Vielä on kuitenkin paljon tehävää että terassilla viihtyisi. Kukat on vielä istuttamatta,
puutarhakalusteet ja grilli ostamatta. Mutta kylä siitä hieno vielä saadaan, tai ainakin kohtuullinen :D
Ps. Kunnan puutarhuri ei näytä rakastavan ruohonleikkuuta..

Suunitelmissa on alkaa rakentamaan omaa kotia, luultavammin jo ensivuoden puolella. Ja siihen asti tämä asunto kelpaa ihan hyvin. 

deck kabe27  deck  deck
Kuva: Pinterest

Porch with a fireplace. Love it. hsk6291
Kuva: Pinterest

Deck with built-in seating and fire pit.
Kuva: Pinterest

deck
Kuva: Pinterest

Aika ihania terasseja, vai mitä? 
Jonkun saman tyylisen haluan myös tulevaan kotiimme.
Aivan mahtava idea on tuo terassilla oleva takka!
 Siinä kelpaisi viettää rauhallista kesäiltaa takkatulen lämmittäessä.

Terrass, Sköna Hem 1

Terrass, Sköna Hem 2
Kuva: Sköna Hem

Istuintyynyn päälliset on muuten ommeltu vahakankaasta, mikä on aika kätevä idea sateisina ja kuraisina päivinä. Fiksua! Voisi sopia mainiosti meillekkin. Ei tarvitsisi varoa likaiseksi meneviä tyynyjä.

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Kesä saapuikin niin äkkiä

Nyt on tänne pohjoiseenkin tullut kesä! Kevättä en tainnut oikeen huomatakkaan kamalan väsymyksen vuoksi. Blogin päivittäminenkin on ollut ihan nollassa, pahoitteluni siitä. Perheessämme asuu nykyään kutsumaton vieras, Stressi nimeltään. Hiipi salaa kotiimme ja kyräilee päivät nurkissa, öiksi se onneksi jättää meidät rauhaan. Joinakin päivinä saamme huijattua Stressin ulos, mutta vaikka ovet ovatkin lukossa, löytää se aina sisään pienimmästäkin raosta. Onnekksi on kesä ja kesäloma tulossa juoksujalkaa hätiin. Silloin jätämme stressin kotiin ja lähdemme lomalle etelään. Stressiä emme ota mukaan. Liekkö osaisi ollenkaan lomailla.



Miehellä on oman firman pystytys meneillään ja se tässä on yksi stressin houkuttaja. Toinen tekijä on auton puute. Tai sanotaanko vaikka toimivan auton puute. Mies tekee työreissut yleensä lentäen ja vuokra-autolla, eikä sitä autoa ole ihan niin välttämätön vielä olla. Mutta tottakai se stressaa kun pitää lainata se auto aina sukulaisilta kun mies tulee kotiin. Pihalla meillä on kaksi autoa ennestään, toisesta paloi vaan moottori ja on siksi käyttökelvoton. Toinen taas on korjaamolle jo kolmatta viikkoa yhden ajotietokoneen päivittämisen takia. Minkä jälkeen siihen pitää vielä vaihtaa vaihdelaatikko. Siinäpä sitä riittää työtä. Mutta onneksi niitä autoja riittää maailmassa.

Omat ajotunnit on lähtenyt hienosti käyntiin. Ja toivonmukaan se kortti olis taskussa ennen vauvan syntymää.


Mutta nyt nautitaan kesästä ilman huolia! :)
Kuulemisiin!

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Ihmisen alku


Lokakuun lopussa perheemme suurenee yhdellä pienellä ihmeellä.
 Nyt vain toivotaan että kaikki sujuu hyvin! 
Olemme kaikki todella onnellisia tulevasta pienokaisesta <3

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Buzzador- Björn Axen Tools



Olen mukana Buzzadorin OBH Nordica Björn Axen Tools- kampanjassa, jossa ostin itselleni kolme Björn Axen Tools:in tuotetta, edulliseen hintaan (n.1/3 osa kaupan hinnasta).
Saanhan esitellä ne teille?:)

     Mahtavan volyymin hiuksiin, Volumasterilla
 
Suorat tai kiharat hiukset saat helposti Straight & Curl- suoristusraudalla

                                                                             Sekä 12 kpl lämpörulla pakkaus, Flexi Curler Set

Olin ihan innoissani kun paketti vihdoin saapui, n.1kk sitten meille kotiin. Ja arvata voi että piti heti testata jokaista. Minulla on pitkät ja paksut hiukset ja kestää iäisyydeen tehdä niihin kiharat. Olin siksi vähän skeptinen suoristusraudan suhteen. Edellinen suoristajani oli Remingtonin perus rauta, mutta sen kanssa sai todella hikoilla useita tunteja että jokainen hiussuortuva oli kihara. Siksi mietinkin aina muutaman kerran ennenkuin ryhdyin kihartamaan. Kaikenlaisia kiharrus systeemejä on tullut koitettua. Varastossa on lukemattmat määrät papiljotteja, permanettirullia, ilmakihartimia, spiraalirullia jne.jne..

Ja kun suhteuttaa kihartamiseen menevän ajan kiireisen kotiäidin hiustenlaitto aikaan, menee aika huomattavasti miinuksen puolelle. Enkä viitsisi olla puoli päätä kiharrettuna ja toinen puoli suorana, koska aika loppui kesken.

Joten eipä ole tullut kiharettua. 

Paitsi viimepäivät. On ollut suorastaan nautito saada kiharat näin nopeasti ja vaivattomasti päähän. Ennätykseni on ollut 20min! 

Volumasterin käyttö on helppo ja nopea tapa saada hieno tyvi-kohotus hiuksiin. Tämä laite on todellinen ihme! Ja on varmaan ratkaissut monen lättähiuksisen ongelman. Esim. minun. 
Volumasteria tulee todella käytettyä aika usein. Käytön jälkeen huomaisisitte itsekkin että miksi. Volymi pysyy hienosti hiuksissa kokopäivän. 


Hiukseni Volumasterin jälkkeen.
Hiukseni Straight & Curl: suoristajan jälkeen
Suoristajalla voi tehdä vaikka minkälaisia kampauksia ja kiharoita. Kuten aikasemmin sanoin että vaikka olen kokeillut kihartaa hiukseni vaikka minkälaisen härpäkkeen avulla, on suoristaja aivan ylivoimaisesti parhain kihartaja ikinä. Mutta muistakaapa yksi asia: Mitä enemmän aikaa sinulla on käytettävissä sitä näyttävämmät ja kauniimmat kiharat saat. Oikean puoleisen kuvan kiharat sain aikaan humassa 15min ja kiharat ovat sen näköisetkin :)

Lämpörulliakin olen käyttänyt jo kaksi kertaa, mutta kamera ei ollut silloin lähettyvillä. Hiukset saa rulliin nopeasti ja vaivattomasti. Hiuksistani tuli rullien jälkeen oikea enkelikihara pilvi.

Haluatko sinäkin Buzzadoriksi?

Buzzadorina saat ilmaiseksi kokeilla uusia tuotteita ja palveluja.
Kuinka kauan kestää ennenkuin pääset mukaan ensimmäiseen kampanjaan voi vaihdella muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen riippuen siitä, kuinka hyvin profiilisi sopii tuleviin kampanjoihin.
Kun saamme sinulle sopivan kampanjan, saat viestin siitä sähköpostitse.


Seuraamalla TÄTÄ LINKKIÄ ilmenee, että minä olen kutsunut sinut mukaan (minun buzzador-käyttäjätunnukseni on  Rose89)

Jos haluat tietää enemmän ennen kuin päätät rekisteröityä, klikkaa alla olevasta linkistä:





perjantai 10. helmikuuta 2012

Hei-hei sänky!

Ensimmäisen oman sängyn ostin vielä kotona asuessani, opintotuki rahoilla. Seurustelimme jo nykyisen mieheni kanssa ja viisaasti katsoin jo silloin tulevaisuuteen ja ajattelin että joko nyt tai sitten myöhemmin. Oikeasti en mitään sänkyä lähtenyt sinä päivänä Ikealta etsimäänkään. Ajattelimme vaan kuluttaa kaverini kanssa vähän aikaa kun koulukin loppui normaalia aiemmin. Opintotuki oli tullut juuri sinä päivänä. Taisivat olla niitä parhaita päiviä kuukaudessa ne opintotukiraha päivät :) No sielä Ikeala tuli aika paljon kierreltyä niinä aikoina. Etenkin talvisin kun oli lähemmäs -30 pakkasen puolella ja kotiin oli matkaa hurjat 2km. Ikea sattui olemaan siinä puolessa välissä, mikä oli meille tottakai kuin pelastus jäätymiseltä.

Ikealla oli sinäpäivänä hieno tarjous pylvässängystä ja tottakai minä romanttisen luoneeni kanssa siihen iskin silmäni. Sänky maksoi 990kr ja minulla oli tilillä sopivasti se ja vielä riittäisi kivasti yhteen hampurilais-ateriaankin raha. Reippaana lukiolaisena menin, etsin ja ostin sängyn. Vanhempani taisivat kustantaa siihen patjat, mikä tottakai oli suuri etu nukkumisen kannalta. Siinä sängyssä on tullut köllöteltyä jo likemmäs 7 vuotta. Paljon on tämä sänky elämää kerennyt näkemään. Viimeviikolla se kuitenkin tuli tiensä päähän, mitä surkeimmalla tavalla.  Kolmas muuto oli sängylle liikaa,  varsinkin kun ruuveja katosi muuttojen aikana maagisesti. Lopulta sänkyvanhus oli kasassa vain muutamalla ruuvilla ja puutapilla. Ja sitten... eräänä yönä sänky kyllästyi huonoon hoitoon ja sanoi itsensä irti todella epämukavalla tavalla. Miehen piti sitten keskellä yötä alkaa purkuhommiin koska oli varsin vaikeaa koittaa nukkua pää lattianraossa ja jalat kohti taivasta sojottaen.  

Olimme jo alkaneet miettiä uuden sängyn ostoa, kuka nyt koko elämää jaksaa nukku 140cm levyisessä sängyssä?! Vain vasta nainneet sanon minä :D Kaikista ihaninta oli pylvässängyssä sen korkeus, ei pitänyt ponnistaa alhaalta ylös kun nousi aamuisin sängystä. Toinen hyvä puoli oli sängyn monet mahdollisuudet vaihdella tyyliä mielen mukaan, verhoilla. Omassani oli hyvin kauan valkoiset harsoverhot kauniisti kiinnitettynä. 

Sama sänky, eri väri á la IKEA. (Meillä tummanruskeana)
Meidän kotiäiti ja opiskelija isä budjetilla emme kyllä ikinä saaneet laitettua näin kaunista makuuhuonetta Suomessa asuessa. Mutta tärkeintähän oli oikeanlainen sänky, vai mitä? :)

Nyt haavena on vastapainoksi ainakin se 160 jollei isompikin. Isompihan on aina parempi. 
Tunnettu tosiasia!
    Olisikohan joku näistä meidän tuleva sänky?

InDecorian Mondo-sänky

Mion Grace -sänky
TheHomen York sängynpääty
Tai sitten voisi ostaa patjat ja sängynpäädyn ihan erikseenkin. Miksi ei?! Tykkään näistä päädyistä 
ihan erityisesti. Mitä mieltä olette?

maanantai 6. helmikuuta 2012

Joulupukki - paras pukki!

Vaikka joulusta on kulunutkin jo vähän aikaa, on Pukki ja joulu vieläkin varsin suosittuja puheenaiheita meillä kotona. Pukki on ansainnut myös äidin suuren suosion. Pukki nimittäin on meidän perheen suosituin päiväunille nukuttaja. Äiti saa silloin hetken hengähtää kun Pukki ryhtyy töihin.

Kaikille väsyneille äideille siis tiedoksi: Apu on lähellä!
Nimittäin: Ota lapsi ja laita hänet sänkyynsä, tai missä hän ikinä nukkuukin päiväunensa. Aseta pukki cd-soittimeen ja paina play. Hiippaile huoneesta huomaamattomasti pois. Istahda mukavasti nojatuolille ja nosta kannettava syliisi ja ala surffailemaan (tämä kohta ei toimi pöytätietokoneiden kanssa!)

Pukki on helppo ja halpa lasten nukuttaja, maksaa vain n.0,06 senttiä/päivä, vuoden ajan. Ei paha päiväpalkka vai mitä?!  Niin ja pukkeja saa ihan helposti joko netistä tilaamalla tai vaikka lähimmästä kirjakaupasta.

Toimii  j-o-k-a  i-k-i-n-e-n  p-ä-i-v-ä (toimii,toimii!)

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Paluu arkeen

Joulu oli ja meni. Ja vuosikin vaihtui. Vuoden vaihtumista meidän perhe juhlisti mukavasti Suomen mummolassa, Satakunnassa. Omat voimat ja hermot alkoivat olla totaallisen riekaleina mieheni ollessa työmatkalla sen pitkän 3vk. Mutta onneksi olen nyt saanut kunnolla levätä ja viettää omaa aikaa. Niin että taas jaksetaan porhaltaa arjen sekaan!
Rinsessa sai kruunusa. Kiitos vielä Hanna-tädille!
Uuden vuoden iltana kävimme autolla ihastelemssa Vanhaa Raumaa joka joka kerta saa minut huokailemaan..


Pahoitteluni kuvien laadusta, auton ikkunasta ne on otettuja ja vielä vauhdista.

Loman aikana kävimme tervehtimässä kolmea uutta suvun jäsentä. Ihania typyköitä jokainen! (Ja tällä mammalla alkaa olemaan kohta vakavasti otettava vauva-kuume!!!)

Vielä iki-ihanaa Tamperetta jossa kävimme siskoni kanssa ostoksilla (saldoksi kertyi Ben&Jerrys jäätelö ja Denniksen pizza. Syöpöttelyksihän se taas meni :D. Mutta toivottomallehan se alkoi näyttämään kun mitään kiinnostavaa ei löytynyt vaikka kiersimme melkein jokaisen Tampereella olevan kaupan.
Vai olimmekohan vain niin ronkeleita? Hmm..
Hauskaa meillä kuitenkin oli ja sehän on pääasia! :)


Toivon jokaiselle lukijalleni erityisen onnellista vuotta 2012!!!